Joogatietoa

”Keskittymällä jatkuvasti ja meditoimalla toimintojamme, tapojamme ja ehdollistumiamme, saamme tietoa ja ymmärrystä menneisyydestämme ja siitä, kuinka voimme muuttaa malleja, jotka eivät enää palvele meitä, näin voimme elää vapaammin ja kokonaisvaltaisemmin.”

Patañjali (~200 eaa.)

Jooga pähkinänkuoressa

Jooga on ikivanha harjoitus, joka keskittyy puhtaaseen tietoisuudentilaan asettumiseen sekä kokonaisvaltaisen sopusoinnun saavuttamiseen mielen ja kehon välille. Se on terveellisen ja hyväntahtoisen elämän taidetta ja tiedettä. Sana ”jooga” on johdettu sanskritin kielen sanasta yúj, joka tarkoittaa liittyä tai iestä. Ensimmäiset todisteet joogasta löytyvät yli 5000 vuoden takaa Pohjois-Intiasta. Sana jooga mainittiin ensimmäisen kerran muinaisissa pyhissä teksteissä, joita kutsutaan nimellä Rigveda (Ṛgveda, ~1500 eaa.). Vedat ovat sanskritinkielisiä pyhiä tekstejä ja hymnejä. Noin 200 eaa. Patañjalin kokoamassa Yogasūtrassa – jota pidetään joogafilosofian merkkiteoksena – kerrotaan, että jooga on elämäntapa, jonka tavoitteena on vapautua kaikista elämän ja maailman häiriöistä. Joogaharjoituksen päämääränä onkin yleisesti katsottuna vapautuminen uudelleensyntymisen kiertokulusta, joka voidaan saavuttaa vapautumalla mielen häiriöistä, egosta ja illuusioista, eli kaikesta siitä, mitä luulet olevasi. Patañjalin teos keskittyy pitkälti mielen- ja elämänhallinnallisiin harjoituksiin. Asanaharjoituksilla on teoksessa suhteellisen pieni merkitys. Tästä voimme päätellä meditaation, itsekurin, filosofian ja mielen puhdistamisen tärkeyden joogaharjoituksessa.

Joogan päämääränä on vapautuminen uudelleensyntymisen kiertokulusta

Jooga tarkoittaa paljon enemmän kuin vaikeiden asentojen hallitsemista, hengitystekniikoiden suorittamista tai mantrojen toistamista. Jooga on rikastuttava filosofinen ja psykologinen elämäntapa, joka kattaa elämän kaikki osa-alueet. Joogisiin elämäntapoihin sisältyy asenteiden, käytöstapojen ja yleisten elämäntapojen tietoinen muokkaaminen niin, että ne ovat johdonmukaisempia joogan filosofian, periaatteiden, moraalin ja etiikan kanssa.

Jooga on rikastuttava filosofinen ja psykologinen elämäntapa

Jokaisella meillä on yksilöllinen tapa elää, mutta joogisiin elämäntapoihin kuuluu seuraavat asiat, joita mielestäni me kaikki voimme noudattaa:

• Perustetaan ja ylläpidetään tervettä kehoa, keskittynyttä mieltä ja rauhallista sydäntä.
• Pyritään tekemään elämänvalintoja, jotka johtavat kohti Satvaa, eli tasa-arvoisen ja sisäisen rauhan tilaa.
• Edistetään totuutta ja henkisen tiedon harjoittamista.

Mikä tahansa elämänmuutos vaatii aikaa ja keskittymistä, puhuimme me sitten ruokavaliosta, liikunnasta, elämäntavoista tai ajattelumalleista. Kun kehität itseäsi ja meditoit tekemiäsi valintoja, voit askel askeleelta saavuttaa mitä tahansa. Voi olla, että otat välillä askeleen takaisin päin, mutta tämäkin kuuluu kehitykseen. Joskus meidän pitää palata askel tai pari taaksepäin. että voimme oppia tekemistämme virheistä ja jatkaa matkaa. Älä ole liian ankara ja salli itsellesi myös mahdolliset kompastuskivet. Näin me kehitymme ja kasvamme.

Mikä tahansa elämänmuutos vaatii aikaa ja keskittymistä

Patañjali on määritellyt joogan kahdeksan porrasta, jotka toimivat joogan filosofisena perustana:

1. Yama – sosiaaliset käyttäytymisohjeet (5 käyttäytymisohjetta)
   1.1. Ahiṃsā – väkivallattomuus
   1.2. Satya – totuuden ajatteleminen, puhuminen ja ylläpitäminen
   1.3: Asteya – varastamattomuus
   1.4. Brahmacarya – pidättyväisyys, itsehillintä
   1.5. Aparigraha – omistamattomuus, kohtuullisuus
2. Niyama – yksilölliset harjoitusohjeet (5 harjoitusohjetta).
   2.1. Śauca – henkinen ja fyysinen puhtaus
   2.2. Saṃtoṣa – aito tyytyväisyys; onnellisuus ja tyytyväisyys ilman syytä
   2.3. Tapas – itsekuri ja sitoutuminen harjoitukseen
   2.4. Svādhyāya – opiskelu, henkisen filosofian opiskelu, tietoisuus itsestä
   2.5. Īśvarapraṇidhānā – antautuminen korkeimmalle tietoisuudelle
3. Asana – kehon harjoitukset, jooga-asennot
4. Pranayama – hengityksen kehittäminen ja hallinta
5. Prathayara – tietoinen lepotila aisteista
6. Dharana – keskittyminen
7. Dhyna – meditaatio
8. Samadhi – ykseyden tila, valaistuminen, täydellinen vapautuminen

8 suosittua joogatyyliä

Olitpa kokenut joogi tai astut matollesi ensimmäistä kertaa, tieto siitä, millainen harjoitus vastaa sinun tarpeitasi, voi muuttaa harjoitustasi merkittävästi. Useimmat joogatyylit sisältävät samankaltaisia asentoja, eli asanoita, mutta jokaisella tyylillä on omat, ainutlaatuiset vivahteensa. Lisäksi jokainen opettaja tuo oman mausteensa harjoitukseen, joten joogaa ei voi kategorioida tiukasti mihinkään muottiin. Seuraavassa listauksessa mainitsen ainoastaan kahdeksan suosittua joogaharjoitusta, mutta samalla muistutan sinua, että on olemassa kymmeniä, satoja jopa tuhansia eri joogatyylejä.

Hathajooga – fyysistä ja henkistä hyvinvointia
Nykyisin hathajooga käsitetään lempeämpänä ja hitaampana joogatyylinä, joka sopii niin aloittelijoille, kuin myös hidastempoisempaa tuntia kaipaaville joogeille. Hathajoogaharjoitus tasapainottaa, vahvistaa ja edistää kehon liikkuvuutta sekä selkeyttää ja rauhoittaa mielen liikkeitä. Tämä joogatyyli – joka ensisijaisesti keskittyy fyysiseen, eli asanaharjoitukseen – on luultavasti tutuin joogamuoto länsimaissa. Sanskritinkielinen sana haṭha tarkoittaa ”voimakas”, mikä viittaa harjoituksen fyysiseen muotoon. Kaikki muut fyysiset joogatyylit, kuten Vinyasa, Ashtanga ja Iyengar, ovat syntyneet hathajooga -perinteestä. Hathajoogaa kutsutaankin usein ”fyysisen joogaharjoituksen äidiksi”. Asanaharjoituksen lisäksi harjoitus voi sisältää hengitysharjoituksia, mantroja ja käsieleitä, joita kutsutaan mudriksi.

State of Mieli tarjoaa niin hitaan lempeää, kuin myös liikkuvampaa hathajoogaa eri tarpeet huomioiden.

Restoratiivinen jooga – syvää rentoutumista ja palautumista
Jos etsit rentouttavaa ja palauttavaa joogaa, tässä se on! Restoratiivinen jooga keskittyy rauhoittamaan mieltä ja rentouttamaan kehoa syvän hengityksen ja passiivisten venytysten yhdistelmällä, joka auttaa rauhoittamaan koko keskushermostoa. Harjoituksessa keho asetetaan tukien, kuten tyynyjen ja vilttien avulla levolliseen venytykseen, joissa pysytellään useita minuutteja. Restoratiivinen jooga eroaa melko paljon muista joogatyyleistä, joten se voi vaatia totuttelua. Kun opit rentoutumaan ja päästämään irti kiireestä, voit hämmästyä suuresti harjoituksen hyödyistä.

State of Mieli tarjoaa restoratiivista joogaa, joka jättää olosi rentoutuneeksi, rauhoituuneeksi ja vapautuneeksi.

Jooganidra – rauhoittavaa, unenkaltaista rentoutumista
Jooganidra tunnetaan myös nimellä jooginen uni tai joogarentoutus. Tämä tyylisuunta pyrkii saattamaan osallistujat syvään ja rentoutuneeseen tilaan unen ja valveen välimaastoon. Tämä joogatyylin on kehittänyt 1960-luvulla Swami Satyananda Saraswati, joka käytti ohjattua meditaatiota unimaisen tilan aikaansaamiseksi. Tämä joogatyyli on edelleen yksi rentouttavimmista harjoituksista ja useat harjoittajat ottavat tekniikat arkikäyttöön rauhoittumiseen ja unenlaadun parantamiseksi. Jooganidra sopii lähestulkoon kaikille ja se on helppo oppia. Kaikentasoiset harjoittavat voivat hyötyä tästä äärimmäisen rentouttavasta harjoituksesta.

State of Mieli tarjoaa jooganidraa, joka saattelee sinut äärimmäisen rentoutuneeseen, unenkaltaiseen tilaan.

Yinjooga – hiljaista havainnointia
Yinjooga vie harjoittajaansa asennosta asentoon kolmen periaatteen kautta: ensin keho viedään sopivaan venytykseen, seuraavaksi harjoittaja pyrkii löytämään hiljaisuuden asennossa ja kolmanneksi hiljaisuuteen asetutaan muutamaksi minuutiksi. Yinjoogassa harjoittajat ohjataan asentoihin, jotka avaavat kehoa ja vahvistavat niveliä painovoimaa hyväksikäyttäen. Joogatunnit voivat vaihdella melko paljon riippuen opettajan tyylistä: toiset tunnit ovat hyvin restoratiivisia ja toiset tunnit äärimmäisen hidasta hathaa, joten yinjoogasta kiinnostuneiden kannattaa käyttää aikaa sopivan tunnin ja opettajan löytämiseen.

Iyengarjooga – tarkkaa kehon linjausta
Iyengarjooga on saanut nimensä kehittäjänsä B.K.S. Iyengarin mukaan, jota pidetään yhtenä maailman johtavista joogaopettajista. Hathajoogaan perustuva Iyengarjooga keskittyy täsmälliseen kehon linjaukseen ja tarkkuuteen. Joogatunnilla käytetään myös joogatiilejä sekä vöitä, joilla harjoittajaa autetaan tekemään liikkeet oikein. Joogavälineitä käytetään myös muissa joogatyyleissä, mutta tässä tyylisuunnassa välineiden ja tekniikan merkitystä korostetaan erityisen paljon.

Vinyasajooga – virtaavaa energiaa
Vinyasajoogatunnit voivat vaihdella suuresti opettajasta riippuen, mutta verrattuna hathajoogaan, se ymmärretään yleensä voimakkaammaksi joogatyyliksi. Vinyasa jooga perustuu suurelta osin korkean intensiteetin liikesarjoihin, joissa kuljetaan klassisen aurinkotervehdyssarjan läpi. Tämä tyylisuunta korostaa jatkuvaa liikettä, minkä vuoksi tuntia puhutellaan usein vinyasa flow tuntina. Vinyasa joogassa liikkeet kootaan saumattomasti yhteen käyttämällä hengitystä ohjaavana voimana. Tuntia suositellaan yleensä kokeneemmalle joogille tai paljon liikkuvalle ihmiselle, jolle joogan perusasennot ovat jo ennestään tuttuja. Jos olet vasta-alkaja, on hyvä varmistaa, että tunti soveltuu myös aloittelijalle.

Ashtangajooga – voimallista vauhtia
Ashtanga jooga on nopeatempoinen, tehokas ja energinen harjoitus, joka haastaa kehoa ja mieltä. Tämän nykyaikaisen joogatyylin on kehittänyt 1900-luvulla K. Pattabhi Jois. Asthangajoogaa kuvataan usein klassiseksi intialaiseksi joogaksi ja se on saavuttanut maailmanlaajuisesti suuren suosion. Harjoitus keskittyy hengityksen synkronointiin nopean liikkeen tai liikesarjan kanssa, jonka tarkoituksena on auttaa kehoa puhdistautumaan ja uusiutumaan. Tämä joogatyyli sopii erityisen hyvin korkean energian omaaville ihmisille.

Hotjooga – hehkuvaa kuumuutta
Hotjooga eroaa muista joogatyyleistä sillä, että joogaa harjoitetaan lämmitetyssä huoneessa, jonka lämpötila on tyypillisesti 26-38 astetta. Lisälämpö auttaa kehoa liikkumaan syvemmälle asentoihin ja se auttaa myös vilkastuttamaan aineenvaihduntaa. Harjoituksen liikkeet ja liikesarjat ovat yleensä nopeatempoisia, mutta tunnilla pysähdytään yleensä myös hengitysharjoituksiin, jotta keho ei kuumu liikaa. Hotjooga voi olla melko kuormittava joogatyyli, joka kannattaa aloittaa kokeillen ja tunnostellen. Mikäli rakastat trooppista lämpöä ja virtaavaa liikettä, voi tämä tunti olla juuri se, mitä etsit.

Lisäksi

Erityismaininnan ansaitsevat seitsemän muinaista joogasuuntausta, joita edelleen harjoitetaan maailmanlaajuisesti. Nämä joogasuuntaukset eroavat edellämainituista harjoituksista sillä, että ne keskittyvät erityisesti filosofiaan, etiikkaan sekä toiminta- ja ajatusmalleihin.

Rajajooga
Raja tarkoittaa ”kuninkaallista” joten meditaatio on tämän joogatyylin keskipiste. Tämä tyylilaji edellyttää tiukkaa Patanjalin Yoga Sutran kahdeksan vaiheen noudattamista. Raja-jooga houkuttelee henkilöitä, jotka ovat itsenäisiä ja vetäytyvät mielellään meditaatioon.

Karmajooga
Karmajoogaa kutsutaan palvelun poluksi, eikä kukaan periaatteessa pääse pakenemaan tätä tyylisuuntaa. Karmajoogan periaate on, että mitä tänään koemme, on luotu aikaisemmalla toiminnallamme. Harjoitamme karmajoogaa aina, kun teemme työtämme ja elämme elämäämme epäitsekäästi ja palvelemme muita. Pyyteetön vapaaehtoistyö on hyvä esimerkki karmajoogan harjoituksesta.

Gurujooga
Sanskritin kielellä ”guru” viittaa henkiseen opettajaan tai mestariin. Guru on valaistunut henkilö tai sellainen, joka on lähellä valaistumistaan. Oppilailla tai harjoittajilla täytyy olla vahva usko ja luottamus Guruaan kohtaan. Tässä muodossa Guru on henkisen oivalluksen ja sulautumisen kohteen korkein muoto.

Mantrajooga
Sana ”mantra” on johdettu kahdesta sanskritin termistä: ”manas” (mieli) ja ”trayati” (vapautuminen) eli se käsittelee ihmismielen vapautumista. Monissa joogan pyhissä kirjoituksissa tätä joogatyyliä suositellaan ihanteelliseksi joogaharjoitukseksi. Mantrat ovat pyhiä tavuja, sanoja tai hymnejä. Tutuin ja suosituin mantra on varmaankin Om tai Aum, ja sitä käytetään usein siemenmantrana, eli alkumantrana. Jotkut koulukunnat uskovat mantroilla olevan maagisia voimia, mutta mantrajoogassa niitä käytetään ensisijaisesti henkiseen kehitykseen ja huomion suuntaamiseen.

Bhaktijooga
Bhaktijooga on omistautumisen polku. Harjoitus tarjoaa harjoittajalleen mahdollisuuden kasvattaa hyväksyntää ja suvaitsevaisuutta jokaista kohtaan, jonka kanssa hän on tekemisissä. Bhaktijoogit ilmaisevat hengellisen luonteen jokaisessa ajatuksessaan, sanassaan ja teossaan – olevatpa he viemässä roskia tai rauhoittelemassa rakkaansa vihaa. Mahatma Gandhi ja Martin Luther King, Jr. ovat hyviä esimerkkejä bhaktijoogeista. Äiti Teresan elämä ja työ edustavat karma- ja bhaktijoogapolkujen yhdistelmää.

Jnanajooga
Jnana jooga on viisauden, mielen tai tutkimisen joogaa. Tämä joogatyyli vaatii älyn kehittämistä tutkimalla filosofisia ja joogaperinteiden tekstejä (esim. Vedat ja Upanishadit). Jnanajoogaa pidetään vaikeimpina, mutta samalla suoraviiveisimpana joogatyylinä. Siihen sisältyy vakavaa tutkimista ja se houkutteleekin heitä, jotka uskovat, että maalliset nautinnot ovat vain häiriötekijöitä ja he keskittyvät jumalallisen etsimiseen.

Tantrajooga
Todennäköisesti kaikista väärinymmärretyin joogatyyli on tantrajooga, joka on rituaalin polku. Tantrisessa harjoituksessa harjoittaja kokee jumalallisuuden kaikessa mitä tekee, minkä vuoksi kunnioittavaa asennetta kylvetään kaikkeen toimintaan. Tantrajooga pyrkii tasapainottamaan- ei poistamaan – inhimilliset vaistot matkalla valaistumiseen. On huomioitava, että vaikka tantra on liitetty yksinomaan seksuaalisiin rituaaleihin, monet tantriset koulukunnat suosittelevat selibaattielämää tai seksuaalienergian säätelyä. Jos koet, että sinua liikuttavat syvästi juhlat ja rituaalit (lomat, syntymäpäivät, teeseremoniat, vuosipäivät, ristiäiset, häät, hautajaiset) tantrajooga voi sopia sinulle.