Mitä jooga on?

”Kun kuuntelet itseäsi, kaikki tapahtuu luonnostaan. Se tulee sisältä, kuin jonkinlainen halu tehdä jotain. Yritä olla herkkä. Se on joogaa. ”
– Petri Räisänen

STATE of MIELEN JOOGAHARJOITUS

STATE of MIELEN harjoitus on – kuten monien muidenkin harjoitukset, kaunis sekoitus erilaisia joogatyylejä. Joogaharjoituksessa keskitymme asanaharjoituksiin, hengityksen rytmittämiseen, tietoiseen läsnäoloon, henkiseen viisauteen sekä meditaatioon. Mantraharjoitukset vierailevat myös tunneilla. Fyysisen harjoituksen avulla keho voidaan saada tilaan, jossa henkinen vapautuminen voi tapahtua. Harjoituksen tavoitteena on kehittyä ihmisenä, oppia ymmärtämään itseä ja maailmaa sekä löytää pysyvä rauha ja ymmärrys sydämestään.

Tunnilla asanat tehdään maltillisesti ja rauhalliseen tahtiin. Keskitymme selän pidentämiseen, turvallisiin linjauksiin, itsensä tarkkailemiseen ja mielen toimintojen pysäyttämiseen. Tunti auttaa sinua löytämään tasapainoa kehon ja mielen välillä. Lihaksesi vahvistuvat ja notkistuvat samalla, kun vähitellen alat ymmärtää sisäistä maailmaasi.

Et tarvitse aikaisempaa kokemusta

Ei ole väliä, oletko vasta-alkaja vai jo vuosia ahkerasti joogannut, sillä tunnilla ohjataan löytämään oma harjoitus ja voit syventyä asanaan juuri kaipaamallasi tavalla. Huomioithan kuitenkin, että tunneilla istutaan melko paljon lattilalla. Mikäli lattialla istuminen ei sovi sinulle, voit tilata esim. tuolijoogaa, jossa tunti suoritetaan tuolilla istuen ja käyttäen sitä tukena.

JOOGAN ALKU

Ensimmäiset maininnat joogasta löytyvät noin 1000-5000 vuoden takaa Pohjois-Intiasta, riippuen kuinka tulkitsemme joogan. Sana ”yoga” on sanskritia ja tarkoittaa ”yhteyttä”. Sanan voi ymmärtää monella eri tavalla: filosofisesti, käytännöllisesti, emotionaalisesti, uskonnollisesti tai henkisesti. Tiesitkö muuten, että usean kielitieteilijän mukaan suomella ja sanskritilla on yhteinen kantakieli? Voisiko esimerkiksi sanat jooga ja joka (jok’ainoa) olla sukua?

Patañjalin, jonka filosofista teosta Yogasūtraa pidetään joogan perustana, mukaan jooga on elämäntapa, jonka tavoitteena on vapautua kaikista elämän ja maailman häiriöistä. Patañjalin teos keskittyy pikemminkin mielen- ja elämänhallinnallisiin harjoituksiin, kuin asanaharjoituksiin. Tästä voi päätellä meditaation, itsekurin, filosofian ja mielen puhdistamisen tärkeyttä joogaharjoituksessa. Joogan päämääränä onkin yleisesti katsottuna vapautuminen uudelleensyntymisen kiertokulusta, joka voidaan saavuttaa vapautumalla mielen häiriöistä, egosta ja illuusioista.

JOOGA NYKYISIN

Länsimaihin jooga rantautui 1800-luvun lopussa, kun joogamestarit alkoivat matkustamaan erityisesti Amerikkaan. Myös jooga länsimaalaistui: nykyisin joogaan suhtaudutaan monin paikoin täysin eri tavalla, kuin ennen. Joogaharjoitus on kääntynyt enemmän fyysiseksi keinoksi pitää keho kunnossa ja nuorekkaana, kuin henkisen hyvinvoinnin ja mielen vapautumisen tekniikkana. Jooga ei ole monillekaan henkinen harjoitus, vaan liikuntamuoto.

Polkuja ja -lajeja on monenlaisia ja niitä syntyy melkein päivittäin lisää. Toisille jooga on elämäntapa, kun taas toisille pelkkä harrastus. Suurin osa jooga-asanoista on syntynyt viimeisen 50-150 vuoden aikana, mikä mielestäni kertoo siitä, että ihmiset tarvitsevat enemmän kehollista harjoitusta, kuin ennen. Erityisesti istumatyötä tekeville kehollinen harjoitus on elintärkeää.

Joogatyylejä löytyy todella paljon. Voi tuntua hyvin haastavalta valita tyylilajiviidakosta juuri se jooga, joka sopii sinulle. Ohjeeni on: tutustu eri tunteihin sekä opettajiin. Mikäli löydät joogatyylin josta kiinnostut, käy kokeilemassa sitä. Tunnilla tutustut myös ohjaajaan. Muista, että on tärkeää löytää sellainen opettaja/ohjaaja, jonka tunnilla voit kehittyä ja jonka ohjeita sinä ymmärrät. Kun kulkee avoimin mielin löytää varmasti sen tunnin, joka itseä kutsuu.

JOOGA ELÄMÄNTAPANA?

Jooga elämäntapana tarkoittaa paljon enemmän kuin vaikeiden asentojen hallitsemista, hengitystekniikoiden suorittamista tai Om-mantran lausumista. Jooga on rikastuttava filosofinen ja psykologinen elämäntapa, joka kattaa kaikki elämän osa-alueet. Itseasiassa jooga-asanat eli asennot, joita joogassa tehdään, ovat toissijaisia toimintoja ja suurimmat harjoitukset tehdään maton ulkopuolella. Asanojen avulla pyritään saamaan keho tilaan, jossa voit vapautua henkisesti.

Joogisiin elämäntapoihin sisältyy asenteiden, käytöstapojen ja yleisten elämäntapojen tietoinen muokkaaminen niin, että ne ovat johdonmukaisempia joogan filosofian, periaatteiden, moraalin ja etiikan kanssa. Vaikka meillä kaikilla on yksilöllinen tapa toteuttaa joogista elämäntapaa, on olemassa muutamia ohjeita, joita me kaikki voimme noudattaa:
Ensinnäkin, terveen kehon, keskittyneen mielen ja rauhallisen sydämen perustamisen ja ylläpitämisen tulisi olla ensisijaisia tavoitteita. Toiseksi joogien tulisi tehdä elämäntyyliä koskevia valintoja, jotka johtavat kohti Satvaa, eli tasa-arvoisen tilan ja sisäisen rauhan tilaa. Viimeisenä, joogisen elämäntavan tulisi edistää totuuden ja henkisen tiedon harjoittamista.

Jooginen elämäntapa ei tarkoita sitä, että sinun on muutettava ashramiin (ns. luostariin) tai erakoksi vuoren huipulle. Joogisiin elämäntapoihin siirtyminen on asteittaista kehitystä ja ne muokkautuvat yksilön mukaan. Joogisen elämäntapaan sitoutuminen voi lopulta johtaa siihen, että kehityt henkisesti, syöt eri tavalla, vaihdat työpaikkaa tai kehittät uusia ystävyyssuhteita – jos sinä niin päätät ja tarvitset tämänkaltaista muutosta.

Tutustu Joogan Sanastoon »

Patañjali on määritellyt joogan kahdeksan porrasta, jotka toimivat joogan filosofisena perustana eli ”punaisena lankana”.

1. Yama – sosiaaliset käyttäytymisohjeet (5).
1.1. Ahiṃsā väkivallattomuus.
1.2. Satya totuuden ajatteleminen, puhuminen ja ylläpitäminen.
1.3: Asteya varastamattomuus.
1.4. Brahmacarya pidättyväisyys, itsehillintä.
1.5. Aparigraha omistamattomuus, kohtuullisuus.

2. Niyama – yksilölliset harjoitusohjeet (5).
2.1. Śauca – henkinen ja fyysinen puhtaus.
2.2. Saṃtoṣa – aito tyytyväisyys: onnellisuus ja tyytyväisyys ilman syytä.
2.3. Tapas – itsekuri ja sitoutuminen harjoitukseen.
2.4. Svādhyāya – opiskelu, henkisen filosofian opiskelu, tietoisuus itsestä.
2.5. Īśvarapraṇidhānā – antautuminen korkeimmalle tietoisuudelle.

3. Asana – kehon harjoitukset, jooga-asennot.
4. Pranayama – hengityksen kehittäminen ja hallinta.
5. Prathayara – tietoinen lepotila aisteista.
6. Dharana – keskittyminen.
7. Dhyna – meditaatio.
8. Samadhi – ykseyden tila, valaistuminen, täydellinen vapautuminen.

8 SUURTA JOOGAPOLKUA
Muista, että sinun ei tarvitse rajoittaa harjoitustasi vain yhteen tyyliin. Joogatyylit jakautuvat harvoin omiin kategorioihinsa, vaan harjoitus on usein kaunis sekoitus useita tyylilajeja. Luota siihen, mikä tuntuu oikealta harjoitukselta sinulle.

HATHAJOOGA
Perinteisesti hathajooga on yleistermi mille tahansa joogatyylille, joka yhdistää asennot (asanat) hengitystekniikoihin (pranayama). Hathajoogan harjoittaja haluaa saavuttaa henkisen valaistumisen käyttämällä kehoaan välineenä mielen sijaan. Pohjimmiltaan monet suositut joogatyylit – kuten ashtanga, restorative, vinyasa, Iyengar jne. – kuuluvat hathajoogan piiriin. Yleisesti ottaen termi ”hatha” on kehittynyt kuvaamaan joogatuntia, joka on tyypillisesti hidastempoinen ja keskittyy kehon oikeaan linjaukseen. Verrattuna raskaimpiin vinyasa-tunteihin, jotka kulkevat usein asanasarjan läpi nopeassa tahdissa, hatha-tunneilla ohjataan asentoja hitaammin, jolloin oppilaat saavat enemmän ohjausta kunkin asennon suorittamiseen.

RAJAJOOGA
Raja tarkoittaa ”kuninkaallista” joten meditaatio on tämän joogatyylin keskipiste. Tämä tyylilaji edellyttää tiukkaa Patanjalin Yoga Sutran kahdeksan vaiheen noudattamista: eettiset standardit (yama), itsekuri (niyama), ryhti (asana), hengityksen hallinta (pranayama), aistihuomion pois vetäminen (pratyahara), keskittyminen (dharana), meditaatio (dhyana) ja lopullinen vapautuminen (samadhi). Raja-jooga houkuttelee henkilöitä, jotka ovat itsenäisiä ja vetäytyvät mielellään meditaatioon.

KARMAJOOGA
Karmajoogaa kutsutaan palvelun poluksi, eikä kukaan periaatteessa pääse pakenemaan tätä tyylisuuntaa. Karmajoogan periaate on, että mitä tänään koemme, on luotu aikaisemmalla toiminnallamme. Tietäen tämän, kaikista nykyisistä pyrkimyksistämme tulee tapa luoda tietoisesti tulevaisuutta, joka vapauttaa meidät negatiivisuuden ja itsekkyyden sitoumuksesta. Harjoitamme karmajoogaa aina, kun teemme työtämme ja elämme elämäämme epäitsekäästi ja palvelemme muita. Vapaaehtoistyö on hyvä esimerkki karmajoogan harjoituksesta.

GURUJOOGA
Sanskritin kielellä ”guru” viittaa henkiseen opettajaan tai mestariin. Guru on valaistunut henkilö tai sellainen, joka on lähellä valaistumistaan. Gurujoogassa meditoit guruasi, kunnes sulaudut henkisesti yhteen hänen kanssaan. Tässä muodossa Guru on henkisen oivalluksen korkein muoto. Oppilailla tai harrastajilla täytyy olla vahva usko ja luottamus Guruaan kohtaan.

MANTRAJOOGA
Sana ”mantra” on johdettu kahdesta sanskritin termistä: ”manas” (mieli) ja ”trayati” (vapautuminen) eli se käsittelee ihmismielen vapautumista. Monissa perinteisissä pyhissä kirjoituksissa sitä suositellaan ihanteelliseksi joogaharjoitukseksi. Mantrajoogassa lyhyt lause lausutaan joko ääneen tai henkisesti, jotta mieli saadaan keskittymään ja sen kautta hiljentymään. Suurimmalla osalla perinteisistä mantroista on erityinen henkinen merkitys ja värähtely, joten jokaisella Mantralla on erilainen henkinen vaikutus harjoittajan tietoisuuteen.

BHAKTIJOOGA
Bhaktijooga on omistautumisen polku. Tämä on positiivinen tapa kanavoida tunteita universaalin kokemuksen kautta. Harjoitus tarjoaa harjoittajalleen mahdollisuuden kasvattaa hyväksyntää ja suvaitsevaisuutta jokaista kohtaan, jonka kanssa hän on tekemisissä. Bhaktijoogit ilmaisevat hengellisen luonteen jokaisessa ajatuksessaan, sanassaan ja teossaan – olevatpa he viemässä roskia tai rauhoittelemassa rakkaansa vihaa. Mahatma Gandhi ja Martin Luther King, Jr. ovat hyviä esimerkkejä bhaktijoogeista. Äiti Teresan elämä ja työ edustavat karma- ja bhaktijoogapolkujen yhdistelmää.

JNANAJOOGA
Jnana jooga on viisauden, mielen tai tutkimisen joogaa. Tämä joogatyyli vaatii älyn kehittämistä tutkimalla filosofisia ja joogaperinteiden tekstejä (esim. Vedat ja Upanishadit). Jnana joogaa pidetään vaikeimpina, mutta samalla suoraviiveisimpana tyylinä. Siihen sisältyy vakavaa tutkimista ja se houkutteleekin heitä, jotka uskovat, että maalliset nautinnot ovat vain häiriötekijöitä ja he keskittyvät jumalallisen etsimiseen.

TANTRAJOOGA
Todennäköisesti kaikista väärinymmärretyin joogatyyli on Tantrajooga, joka on rituaalin polku. Tantrisessa harjoituksessa harjoittaja kokee jumalallisuuden kaikessa mitä tekee, minkä vuoksi kunnioittavaa asennetta kylvetään kaikkeen toimintaan. On huomioitava, että vaikka Tantra on liitetty yksinomaan seksuaalisiin rituaaleihin, useimmat tantriset koulut suosittelevat selibaattielämää. Tantrajooga houkuttelee niitä joogeja, jotka nauttivat seremonioista. Jos koet, että sinua liikuttavat syvästi juhlat ja rituaalit (lomat, syntymäpäivät, teeseremoniat, vuosipäivät, ristiäiset, häät, hautajaiset) tantrajooga saattaa olla sinulle.

LISÄKSI
Nykyisin on olemassa satoja, jopa tuhansia eri joogatyylejä, jotka eroavat toisistaan tavalla tai toisella. Joogaan tutustuessasi tulet näkemään esimerkiksi astanga, vinyasa-, yin-, iyengar-, acro-, ananda-, äijä-, hot-, nauru- ja bikramjoogaa. On hienoa kuinka paljon erilaisia tyylejä vuosien saatossa on syntynyt ja kuinka erilaiset ihmiset voivat saapua ”saman astian äärelle”. Oli joogatyyli mikä tahansa, mielestäni opettajan velvollisuutena on aina kertoa oppilailleen joogan päämäärä ja tarkoitus. Mutta vieläkin tärkeämpää on se, että löydät oman harjoituksen, joka palvelee sinua parhaalla mahdollisella tavalla.

Nauti matkasta!

Mikäli sinulla on jokin vaiva, oire tai sairaus, on hyvä keskustella lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen minkään harjoituksen tai elämäntapamuutoksen aloittamista.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close